Udskriftsvenlig | Udskriftsvenlig | |
Erngup nukinginik innaallagissiorneq: Paasisat Nutaat - Periaatsit Nutaat - Nalilersuisariaatsit Nutaat
Akimut suleqatigiilluni suliniut suliffeqarfinnit ukuninnga in:
ASIAQ
DCRS
GEUS
KMS
AAU
Siunertarisaq periaatsillu:
Silap pissusia sermillu aakkiartortarnera - Uuttortaanerit ukiuni 1999-2000 (ASIAQ aamma GEUS)
Silasiutinik pilersitsinerit makkuninnga uuttortaasunik. Silasiutit assimi takuneqarsinnaasut Tasersiap eqqaani sermersuup sinaani piffinni sisamani inissinneqarsimapput. Kipparissuusanngorlugit inissitaapput paasissutissanik katersinermi inernerit takutissimammassuk avannaa kujataalu silap pissusaa aammalu sermersuup aakkiartortanera assigiinngeqisut. Assigiinngissutillu taakku sukumiinerusumik uuttortaqqissaaniarpagut. 1999 aamma 2000 aasaanerani sulinermi sermip aakkiartorneranut uuttortaanermi atortorissaarutit arfineq marluk sernermut qillerlugit inissinneqarsimapput. Sumiissutsimilu tassanerpiaq GPS atorlugu uuttortarneqarput assigiinngissitaarneri ilanngullugit aammataaq aputit misissueqqissaarfigineqarput. Uuttortaanerittaaq aallat tassaasut seqerngup qinngornerisa (qaqortut) akisunneri assigiinngitsut aputip aamma sermit qaavanit. Uuttortaavik kingullermi tikinneqarmat (augustip naalernerani ukioq 2000-imi), sermernut qillikkat, silasiutit misissoqqissaarneqarput, paasissutissallu katersorneqarlutit atortorissaarutillu ukiussamut pereerneqarlutik, silasiutit napparutinik nutartikkanik napparusikkat naatsorsuutigisatut ingerlasimapput, assimi takuneqarsinnaavoq. Uuttortaavimmiinneq iluatsillugu silasiutit eqqaanni seqerngup qinngornerisa (qaqortut) akisunneri uuttortaqqinneqarput. Tassunga tatillugu Tasersiap tasinngortaani sermip ataani sarfarneq uuttortarneqarpoq, uuttortaanerlu tamanna ukiorpaalunni ingerlanneqarsimavoq, tasinngortap erngup nukinganik atorluaasinnaanerup periarfissagissaarnera pissutigalugu. Grønlands Forundersøgelser ukiuni 25-ini kingullerni silap qanoq issusianik misissuifimmi misissuisarsimavoq - paasissutisat pingaaruteqartut, suliamullu ilanngunneqarsimasut aamma anguniakkat pitsaassutsimut angissutsimullu tunngasut allaatigineqarnissaat misissuivimmi ilaammata. Uuttortaasimanerit taakku marluusut ingerlatiinnarneqarnissaat kissaatigineqarpoq, aammalu silasiutinik uuttuutinillu nutaanik pilersuinissaq anguniakkat ilagaat. Paasissutissat annertuut pigineqareersut silap qanoq issusianut erngullu sananeqaataanut tungasut misissueqqissaarfigineqartuarput, soorlu qaammataasakkut assilisat iluaqutigalugit. Til top Timmisartoq laser-ilu iluaqutigalugu qatsissutsimut uuttortaatit - August 2000 naanerani (KMS)
Timmisartoq laser-ilik radar-ilu sikusiut timmisartumut ivertitat Timmisartumi uuttortaatit pitsaalluinnartumik sermersuup qatsissusia uuttortarsinnaavaat, cm-irit 10-20 missaatut pitsaatsigisinnaallutik! Laser-ip qatsissutsimut uuttortaataa timmineq najoqqutaralusu paasissutissiisarpoq, qatsissuseq sekund-imut 50-eriarluni uuttortaasarpoq laser-illi scanner-ia ingerlaavaartumik sanimut "sweep"-iliortarluni. Siullerpaajusumik laser-i Kalaallit Nunaanni misiligarneqarpoq, iluatsilluaqisumik Sermip qaavata isikkua ersariqaaq, nunamillu qinngornerit uteratut pitsaalluinnarput. Kalaallit Nunaata sermianik alapernaarsuinissamut laserscanner-i atussallugu pitsaassaaq. Timmisartup sumiissuussusiata ilisimaneqarluinnartarera paasissutissani atorluaanissamut qitiulluinnarpoq. Sumiissutsimut aalajangiisarneq uuttortaanermut sumiissusersiutit marluk Kangerlussuarmiittut atorlugit uuttortaaneq ingerlanneqarpoq. Paasissutissat katersorneqarsimasut assigiinngitsorpassuarnut atorneqarsinnaapput soorlu:
Nunap qanoq issusianik radar-ilu sermersuit atorlugit nunap assilialiorneq - August-ip qaammataata naalernerani 2000-imi (DCRS)
Nunap assilialiorneq sermersuup sinaa misissuiffittut toqqarneqarluni
Radar-i sikusiut timmisartumiippoq taamatuttaaq laseraltimeter-i sumiissusersiuinermut il.il. paasisaqarnerorusukkuit (tassunga allaatigisaq takuuk). Timmisartumit uuttotaanissap uuttortagassat ungasissusissaannut aalajangernissaanut piareersaatitut nuna uuttortaavissap eqqaa sikup sinaa aammalumi siku sinaa ilanngullugu tunngavissatut misileraaffigineqarpoq. Misileraaffik tamarmik imminnut assigiipajaarsemaqaat atitussuseqarlutillu 4-7 km. (Nunap) sikup qanoq issusianik uuttortaanissamut najoqqutassat aalajangekannerniarlugit erngullu sananeqaataa ilisimatusarfissap sikup sinaaniittoq uuttortanissaanut atitussuseq 2,5 km toqqarneqarpoq. Assit tunngavigalugit ERS 1/2 (SAR)-mit assilineqarsimasut digital-inngorlugit qatsissutsimut takussusiat (nunap) sikup assilialiarineqarput taakunanilu takuneqarsinnaalerlutik erngup aassimasup sumut ingerlasarnera. SAR-ittaaq atorlugu sikup ingerlaartanerata sukkassusaalu aalajangerneqarsinnaavoq, tamannali aatsaat pisinnaavoq sikup ingerlaartanera sivinganersap tungaanukartarsimappat. Til top Erngup sananeqaataa - Juni-august 2000 (Geologisk Institut, Aarhus Uni.)
Sikumi
Aputik misissugassanik katersisoqarpoq akuutissanik O18 aamma O16 – nik qanoq akoqartinginesut paasiniarlugit (misissuinerit taakku takutissavaat aputip nakkaanerani silaannaap nillissusia). Juni aallaqqaataani aputinik misissugassanik qulinik katersisoqarpoq silasiutit alakkarneri iluatsillugit. Misissugassat iingartartup eqqaani qeqqatalu missaani katersorneqarsimapput. Misissuiffimmilu naliginnaasumik aput 60 cm –imik minnerusumik issutsikkiarlorfeqarpoq. Aasap qiteqqunnerani sikup saavani tammaarsimaarfiliartoqarpoq imernik misissugassanik katersinissaq anguniarlugu. Imeq misissugassaq katersorneqartoq kuumminngaaniik sikumeersumeersuuvoq, taakkulu sikumeersuuneri takussutissaqarluarput erngup akua ilisarnarluarmat iingortartullu ataaninngaaneerluni. Tamaanittaaq minut-it qulikkaarlugit erngup imartussusaa, ingerlaarnera aammalu kissassusia uuttortarneqarput ullut aqqaneq marlut ingerlanerani. Til top Ilisimatusarneq (1999-2002)Suliap taaguutaa: Sikup aakkiartornerata uuttortarnera misissorneralu remote sensing aammalu energibalancemodellering atorlugit.
Ilisimatusarneq: Ilisimatusarneq IMERSUAQ-mik suliap ilaminiinnaraa tassanilu sermersuup Tasersiaq kitaaniittoq qanoq imilersortigineraa misissuigineqarpoq, Statens Naturvidenskabelige Forskningsråd tapersersortigalugu. Ilisimatusarnerup siunertaa tassaavaoq energibalancemodellering, remote sensing aammalu misissuiffimmi alapernaarsukkat, paasisat najoqqutaralugit silaannaap allanngoriartorneri aammalu sikup aakkiartonerani uuttortakkat sinissami erngup nukingi atorlugit innaallagissiorfiusinnaasutut piukkunneqartut nalilersorfigineqarsinnaanngussapput . Misissuiffimmi tammaarsimaaqataasut ilisimatusarfinniit assigiinngitsuneersuupput paasisanillu suleareqqiisinnaasut taamaasillutik arlaqalersutik, qatsissutsimut takussutissat digitaliusut aammalu sermersuup qaavata aakkiartornera timmisartoq laser aamma altimetri-mik atortorissaarutillit atorlugit assigiinngitsut uuttortarneqarput, uuttortaariaatsit assigiinngitsorpassuit unani ataasiakkaarlugit taagussallugit ajornakusoorpoq tassami kalaallisut taaguutiqanngimmata, taamaattumik ataatsimut oqaatigalugu imatut inernilerniqarsinnaavoq, paasisat siunissami atorluarsinnaajumallugit suleqatigiit suliatik takussutissaqartikkumaarpaat. Misissuiffimmi uuttortakkat atorneqarnissaat aalajangersimalluinnarpoq tassalu allaatigineqareersutut, Kalaallit nunaataa sermersua uuttortaaffigineqarpoq sinissami erngup nukingi atorlugit innaallagissiorsinnaanissaq sumi piukkunnarnerunersoq anguniarniarlu tamannalu misissorneqarpoq, misissuinerit erngup sananeqaataa aakkiartortarnerata sukkassusia, silaannaap kissassusia uuttortaat remote sensing iluaqutigalugu suliarineqarpoq. Anguniagaq piviusunngortissangaanni silaannaap allanngornera qanoq apeqqutaaginersoq aalajangertariaqarpoq tamannami imaamut sunniuteqataasarmat. Paasissutissat inerneri Kalaallit Nunaanni oqartussanut iluaqutaassaqaat Grønlands Forundersøgelser (ASIAQ) suliamut akisussaaffigineqartut. Til top Suliami peqataasut:Grønlands Forundersøgelser (ASIAQ) 
Maria Plougmann Hag Asiaq Postbox 1003 3900 Nuuk Grønland 
Jørgen Bille Hansen Asiaq Postbox 1003 3900 Nuuk Grønland 
Håkon Gjessing Karlsen Asiaq Postbox 1003 3900 Nuuk Grønland Dansk Center for Remote Sensing (DCRS) 
Niels Reeh , Forskningslektor Electromagnetiske Systemer Danmarks Tekniske Universitet Ørsteds Plads, Bygning 348 DK-2800 Lyngby 
Johan Jacob Mohr , Lektor Electromagnetiske Systemer Danmarks Tekniske Universitet Ørsteds Plads, Bygning 348 DK-2800 Lyngby Danmarks og Grønlands Geologiske Undersøgelse (GEUS) 
Andreas Peter Ahlstrøm , Ph.D. Studerende GEUS Øster Voldgade 10 DK-1350 København 
Carl Egede Bøggild , Seniorforsker GEUS Øster Voldgade 10 DK-1350 København 
Ole Brundthagen Olesen , Seniorrådgiver GEUS Øster Voldgade 10 DK-1350 København Kort & Matrikelstyrelsen (KMS) 
Rene Forsberg , Statsgeodæt Kort & Matrikelstyrelsen Rentemestervej 8 DK-2400 København NV 
Kristian Keller , Ph.D. Studerende Kort & Matrikelstyrelsen Rentemestervej 8 DK-2400 København NV Geologisk Institut , Aarhus Universitet 
Niels Tvis Knudsen , Lektor Geologisk Institut Aarhus Universitet Ny Munkegade, Bygning 520 DK-8000 Aarhus C |
